Heissan!
Pitkästä aikaa päätin
kirjoittaa Teille vähän kuulumisia.
Kevät on vierähtänyt niin
nopeaa vauhtia, eikä vuorokauden tunnit tahdo millään riittää edes arjen pyörittämiseenkään,
saatikka sitten että ehtisi hieman hengähtää ja levätä tai tehdä jotain
ylimääräistä hauskaa. No onhan tämä meidän arki ihan hauska, työt vaan tuntuvat
aina vähän haittaavan vapaa-aikaa...:)
Ihottuma puhkesi taas
Jos ei kalenteria tuijota
niin Kain Aapelista kyllä (valitettavasti) näkee että kesä on ovella;
kesäihottuma on taas tehnyt tuloaan ja oikein rytinällä, taas kerran.
Ihottumaloimea on pidetty jo huhtikuun puolesta välistä saakka ja vielä
toukokuun puolivälissä näytti siltä että keväinen tallin vaihto oli ihottuman
kannalta hyvä juttu. Kuitenkin pari viikkoa sitten ”tauti” puhkesi kuin
ukonilma. Yhtenä iltana ei ollut mitään ja seuraavana iltapäivänä oli jo harja
osittain hangattu vereslihalle ja silmien ympärillä oli kaljuja kohtia.
Lähdettiin heti aggressiivisesti sitä hoitamaan; pestiin koko heppa Relaxant Animal Hoitavalla pesunesteellä, harjaan ja häntään Hoitoseerumia ja naaman
hoidoksi Hoitovoide sekä Pihkaseerumi.
Jokapäiväisestä hoidosta
huolimatta, johtuen älyttömästä itikkamäärästä, kaljut alueet ovat päässeet
leviämään aika laajasti silmien ympäriltä aina turpaan saakka. Joinakin päivinä
”Kaapeli” on niin väsähtäneen oloinen, ettei valmentautumisesta oikein tahdo
tulla mitään. Minä kun olen sitä mieltä, ettei koulua (tietysti lajista riippumatta)
ole mitään ideaa vääntää väkisin. Jos tuntuu, ettei hevonen jaksa. Ollaan
sitten sen sijaan käyty maastossa pitkillä käyntilenkeillä ja mäkiä
kiipeämässä.
Kisakuulumisia
Huhtikuun puolivälissä
käytiin Belgian Moorselessä avaamassa kansainvälistä kisakautta. Siellä
järjestettiin kolmen tähden kansainväliset vammaisratsastuskilpailut 12-15.4.
Seuranamme matkassa olivat Katja Karjalainen hevosellaan Rosie ja Jaana
Kivimäki Kuu Akalla tiimeineen. Suomalaisittain kisat olivat todella onnistuneet!
Katja teki hattutempun ja voitti oman ryhmänsä luokat joka kisapäivänä. Myös
Jaana onnistui suomenhevosellaan tekemään vaikutusta tuomareihin ja Kuu Akkakin
nähtiin palkintojen jaossa.
Kain Aapelille ja minulle
kisaaminen ulkoareenalla oli hieman haastavaa. Tämä johtui jokapäiväisestä
kovasta tuulesta, joka yltyi viimeisenä kisapäivänä niin, ettei edes Kür
musiikkia kuullut ollenkaan ollessaan radan toisella puoliskolla. No, aina ei
voi onnistua vaikka kuinka sitä toivoisi ja yrittäisi. Tulokset kyllä paranivat
päivä päivältä. Sekä henkilökohtaisessa- että joukkueohjelmassa oltiin
yhdeksäntenä, eli tuloksissa puolivälissä.
Vain kahdeksan parasta
ratsukkoa pääsi Kürin A-finaaliin joten meille tämä tarkoitti osallistumista
lohdutusfinaaliin. Uusi Kür ohjelma oli suurelta osin ihan onnistunut, vaikka
laukkamusiikki valinta ei ihan tuomareita miellyttänytkään. Se oli hevoselle
hieman liian nopea. Lopputulos oli kuitenkin reilu 63% ja kolmas sija. Joten
tyytyväisinä lähdettiin kuitenkin kotimaata kohti treenaamaan lisää.
Seuraavat, ja
todennäköisesti tämän kauden viimeiset kansainväliset kilpailut ovat nyt sitten
vajaan kahden viikon päästä Ruotsissa. Siellä järjestetään Strömsholmassa
meidän lajin PMät 7-10.6. ”Kaapelilla” on edessään
aktiiviset kaksi viikkoa nyt ennen kesälomaa, kun tyttäreni Julia lähtee tämän
viikon sunnuntaina Ypäjälle poni-meetingiin. Heidät valittiin sinne monen
hakijan joukosta, joten äiti on hyvin ylpeä. Tyttö on kuitenkin vielä vasta 12
vuotias.
Julia ja Kain Aapeli ovat
kilpailleet tällä kaudella vain joitakin kertoja, 90 cm tasolla, seura- ja
alueluokissa, yleensä 0-tuloksin. Päämääränä heillä on tänä vuonna hypätä
kauden loppupuolella 100 cm luokkiakin.
Tämä tältä erää, yritän
kirjoitta taas kuulumisia sitten PMien jälkeen!
Pitäkääpä meille sitten
peukkuja, tassuja ja kavioita pystyssä :)
Kohti PMiä
Johanna Lindblad
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti