Kuvassa Rudy ja MiaTässä Anonyymin kirjoittamaa, joka tarttui silmääni (samaa tuli esiin muissakin kommenteissa):
Koirat ovat vallanhaluisia ja suunnitelmallisia. Ongelmat tulevat kun koiraa ei nähdä sellaisena kuin se on laumaeläin, jos se ei ole inhimillistämistä niin ei mikään.Omistajat huomanneet positiivisen kouluttamamisen nopeiten tavoitteita tuovaksi tavaksi, mutta koiria ei voi kasvattaa vain positiivisesti vahvistamalla. Kouluttaminen on temppuja, istu, maahan jne. Kasvatus on normaali arki. Lauman käytös muuttuu jos perheessä tapahtuu kuolema, syntymä tms. Johtajuus ei ole pieksämistä, vaan se on ensisijaisesti turvan tarjoamista.
Hmmm, ainakin minä jouduin pohtimaan tuota toista kohtaa inhimillistämisestä.. eikä se kyllä vieläkään ole mielestäni mitenkään looginen... ei siis aukea minulle.
Ensimmäisestä lauseesta sen verran, että ilmeisesti asiani on ymmärretty väärin. Koirahan oppii koko ajan, ja kyseiset esimerkit (jotka löytyvät ensimmäisen blogikirjoitukseni kommenteista) kertovat minulle vain älykkäiden koirien oppineen asioita elämänsä varrelta :-). Tämä ei siis ollut pointtini ;-)
Entäs sitten positiviisesta vahvistamisesta.. hmm, miksi koiraa ei voi kouluttaa arkielämässä positiivisesti. Eihän positiivinen kouluttaminen tarkoita pelkkää hyvän hokemista. Minä koulutan koiriani (ja tässä mainittakoon, että perheessäni on ollut useita koiria samaan aikaan, eri kokoisia ja rotuisia ja ikäisiä) tavallisessa arjessa koko ajan. Rankaisuna käytän esim. jonkin asian eväämistä jota koira haluaa. Tämä on ihan kamalaa kun yrittää mahdollisimman lyhyesti sanoa, mutta ainakin saadaan keskustelua :-D. Kouluttaminen EI siis ole pelkkiä temppuja jne. vaan koira oppii koko ajan! Se oppii syy- ja seuraussuhteita hyvinkin nopeasti. Usein voinkin todeta koiralle "hyvin olet omistajasi kouluttanut" ;-)
Ja johtajuus ei todellakaan ole pieksämistä ei! Tähän täytyy nyt sen verran kommentoida, että jos ja kun ihmiset haluavat aina miettiä ja verrata koiria susiin (huokaus, ovat tänä päivänä hyvin kaukana toisistaan), niin kun katselee esim. Slovakiassa vapaana kulkevia "villikoiria", huomaa etteivät ne kulje laumoissa. Yleensä koirat kerääntyvät laumoihin narttujen juoksujen aikaan (ei varmasti tarvitse selittää miksi ;-) ). Takaisin asiaan, jokaisella sudella on laumassa tehtävänsä, eli johtajana toimii kulloinkin se joka hallitsee asian parhaiten, usein siis metsästämään lähtiessä johtajana on eri kuin silloin kun laumaa pitää suojella, tai sille pitää tarjota suojaa. Eläimet kunnioittavat toistensa osaamisaluetta näin yksinkertaisesti sanottuna.
Hyvä johtaja tarjoaa turvaa ja toimivuutta, kyllä :-). Meidän on siis otettava omistajina perheen vanhimman rooli. Ja sen voi tehdä hienovaraisesti, vaikka kyseessä olisi voimakastahtoinen ja hallitsevuuteen taipuvainen koira (kuten laumanvartija). Tämä tulee ilmeisesti jo perintönä, mutta pitää muistaa että kasvuympäristö joko vahvistaa tai heikentää sen kehittymistä. Vastuu on siis omistajan. Näitä koiria kutsutaan puhekielessä usein dominoiviksi. Ja se säilyy siellä luonteessa aina, omistajan tulee siis pysyä johdonmukaisena ja diplomaattisena. Niin kutsut käyttäytymissäännöt kannattaa tällaisen koiran kanssa ottaa käyttöön jo heti pennusta ja koko perheen on pidettävä niistä kiinni aivan normaalissa arjessa. Omistajan on oltava myös tarkka ettei omalla käytöksellään vahingossa vahvistakin koiran taipumuksia. Luonteen kovuus tai pelkäämättömyys eivät ole dominanssia.
Yksinkertaisesti sanottuna ja lyhyesti: koira oppii koko ajan, halusimme sitä tai emme. Mikäli koira saa aikaan omalla toiminnallaan jotakin mitä se kovasti haluaa, oppiminen on nopeampaa. Meidän omistajina tulee toimia johdonmukaisina opettajina, ja turvan tarjoajina, ja tietysti loistavina "metsästäjinä" ;-D
Mielenkiintosia pointteja! Tuossa lainatussa tekstissä on kyllä puhujalla tietotaito hukassa..
VastaaPoista