Valjakkourheilua: palkintojenjako

Valjakkourheilu on alaskassa arvostettua. Iditarod alkoi eilen. Kisan voittaja saa 69 000 dollaria. Palkintorahoja jeataan yhteensä yli 800 000 taalan edestä. 30. saa vielää 1700 taalaa ja siitä eteenpäin sijoittuneet kaikki noin 1300 taalaa. Avoimen sprintin kisoissa on myös kymmenien tuhansien palkintorahoja.

Saksalainen Michael Tezner on toista kertaa kisaamassa Alaskassa. Hän on tullut lentokoneella Coloradoon 32 koiran kanssa. Coloradosta hänellä on kuorma-auto, johon kaikkien koirien lentoboksit mahtuvat. Michael on sulanmaan 8-koiran hallitseva maailmanmestari ja Norjan Holmenkollenin kisoista 2011 8-koiran valjakkoajon  mitalisti. Michael kisaa ja treenaa Alaskassa 3-4 kuukautta. Matkarahoja on mahdollista tienata ajamalla hyvin kisoissa.

Tänään North Polen kisoissa oli 4-koiran massastartti. Ennen lähtöä oli valtava mekkala 64 koiran haukkuessa lähtöviivan takana. Startin jälkeen kaikki hiljeni. Valjakot suhahtivat ohi lähes äänettömästi satojen tassujen sivaltaessa lunta. Ensimmäiseen kurviin Lena Boysen Hillestad Norjasta tuli toisena. Lena ajoi pian kärkeen ja ylivoimaiseen voittoon. Toisesta ja kolmannesta sijasta oli ankara taistelu. Seurasin kolmanneksi tulleen USA tytön kypäräkameran kuvaa koko kisan ajalta. Hän ohitti useita kilpailijoita ja ajoi pitkältä takamatkalta kiinni toisena ajavan ranskalaisen. USA ja Ranska vuorottelivat toisena, kunnes takaa tuli Ruotsin tyttö Elin, joka neljän valjakon ollessa lähes rinnakkain kapealla reitillä kiersi vasemmalta keulaan ja pakeni pian  kohti hopeaa. Tilanteessa ranskalaisen koira kaatui pahannäköisesti ja sotkeutui naruihin ja USA tyttö menetti reen tasapainon ja kävi hetken kyljellään. USA nousi nopeasti pystyyn ja oli taas kolmantena. Viimeisellä kilometrillä ranskalainen yritti monta kertaa ohi, mutta aina rinnalle päästyään USA lisäsi vauhtia. Viimeisen kerran ranskalainen lähestyi takaa juuri ennen maalia ja menikin ohi, mutta puolimetriä maalilinjan jälkeen. Video oli niin jännittävä, että vaikka itse oli nähnyt loppuratkaisun livenä, niin kylmät väreet kulkivat selässä. Järjestäjät olivat järkänneet illaksi hienon kiinalaisaterian koko kisaporukalle huoltajineen hotelli North Poleen. USA tyttö pyöritti siellä filmiään lukemattomia kertoja peräkkäin, niin ettei tainnut rukka joutamaan syömään. Kaikki kävivät katsomassa videon. IFSS President ruotsalainen Bengt Ponten oli samaa mieltä kanssani. –Even you know, what is going to happen, this is scared. – Exactly, you are right!

Kahdeksan koiran ajon voitti pikkuriikkinen nainen Kanadasta Kati Dagenais. Hänen kummankin johtajakoiran isoisä on Ari Laitisen kasvattama Diaz. Diazilla on 19 pentuetta Alaskassa. Ari Laitinen ja edesmennyt Matti Heinonen ovat ehkä Suomen merkittävimmät  jalostustyön tekijät. Pitkälti heidän ansiostaan on Suomessa nykyään niin hyvä taso valjakkoajon sprintissä. Toki löytyy paljon ja nykyään laajasti hyvää jalostusta, mutta kaiken pohjalla on jo vuosikymmeniä sitten aloitettu hyvä työ. Minun on kiittäminen Kimmo Hytöstä ja Akiina`s kenneliä upeasta jalostustyöstä ja treenineuvoista. Minun edesmennyt Skidi Akiina`s Timothy oli huippu. Tulee skidiä ikävä. Merri on skidin sisko ja huippuyksilö. Minä  onnistuin järjestämään nuorelle koiralle paljon murheita Skidin kuoleman jälkeen muutamalla   huonolla (fiaskolla) treenillä. Tarkkana. Kimmon sanoin: -Treenissä pitää silmien pyöriä kuin munakellot. Kaikki pitää huomata ja ennakoida. Mutta. Merri tulee vielä!

Kilpailujen jälkeen kentällä oli palkintojen jako. Suomeen jaettiin hiihtoluokkien naisten ja miesten sarjan kirkkaimmat mitalit. Viidelle parhaalle oli hyvät palkinnot.

Hotellimme takana 400 metrin päässä on Fairpanks Korrektional Senter. Ei liene vaikea arvata mistä on kyse jos kertoo, että rakennuksia ympäröi korkea piikkilankarullia sisältävä teräsverkkoaita, jossa lienee ollut korkeampaa teknologiaa mukana. Alueelle oli pääsy kielletty. Tien toisella puolella oli Fairpanks Youth Korrektional Fasiliti, niille nuorille karkkipussin näpistelijöille. (Kuvaa en uskalla laittaa, enkä oikein kirjoitettuja nimiä). Melko karuja rakennuksia.

Huomenna jatkuu touhu Salchassa. Kale Caseyn sanoin: -Samuli, if you dont puke in the finish, you have not skied hard enough.

Yes, huomenna vedetään täysillä ja vielä enemmän.

  

Koirien huolto ennen ja jälkeen kisan on tärkeää. Yksi perusasioista on tassujen tarkistaminen ja huolto. Itse tarkistan tassut samalla, kun levitän tassuvoidetta. Hieron anturat huolella ja tarkistan ettei ole hiertymiä tai halkeamia. Samalla on hyvä painella varvasluut. Rasitusmurtumista yleisimmät on juuri varvas tai jalkapöydän luissa. Erittäin tärkeää on hyvä ravinto. Koska USA puolelle ei saa kuljettaa eurooppalaista lihaa jouduin totuttamaan koirian etukäteen ruokaan, jota saa ostettua täältä. Nyt koirani syövät pelkästään Eagle Packia, paikallista laadukasta koiranrehua. Se on tehty samalla idealla kuin Happy Dog. Rehussa ei ole lisäaineita. Kaikki ravintoaineet tulee suoraan kuivatuista luonnosta otetuista raaka-aineista. Lopputulos: Yusen paskan määrä on ainakin kolminkertaistunut ja Merrillä tuplannut. Eilen Yuse teki automatkan jälkeen neljä isoa läjää. Kolmatta vääntäessä olin kävelemässä ohi, kun Yuse päästi äänen, jota olisin luullut ison lehmän ammumiseksi, ellen olisi ollut Alaskassa ja pakkasta -18. Uloste on pehmeää, mutta pysyy kuitenkin kasassa. Olennaista on, että sitä tulee hyvin paljon. Imeytyminen on väkisinkin huonompaa kuin Häppärillä. Terveisiä Riitalle. En laske, enkä mittaa, en varsinkaan taulukoi, mutta arvioin aisteillani. Haju on lähes normaali. Väri vaaleamman ruskeaa jossa hieman harmaan sävyä.

Ja kohta alkaa tulla kisakuvia...

Samuli

Valjakkourheilua: palkintojenjako