Sain hiljattain yhteydenoton eräältä henkilöltä jonka koiralla on edessään koiran lonkkaleikkaus. Henkilö oli aivan yhtä tuskastunut tiedon puutteesta tai tietojen ristiriitaisuuksista kuin me leikkauksen edessä. Olen vihdoinkin saanut raavittua kasaan kuva & filmimateriaalia tuosta lonkkaleikkaus ajasta.
Ikävää että koiran lonkkaviasta hoitomahdollisuuksista ei pidetä sen enempää ääntä, sillä yllättävän moni koira olisi hoidettavissa -aivan kuten ihmisetkin. Se ei ole mitään ilmaista lystiä (vakuutusyhtiöthän ei korvaa perinnöllisiä haittoja), mutta jos vain onnistuu raapimaan rahat kasaan (ja kyllä me raavittiin, leikkauksia oli kaksi!) niin on mahdollisuus vaikeuksien kautta voittoon saada riemastuttava karvakuono vielä moneksi vuodeksi. Lääkitykset ovat hyvät, en koennut Brunon kärsivän kertaakaan - tosin kuin me hoitajat...
Muistelisin että yksi lonkkaleikkaus maksoi kolmisen vuotta sitten noin 1400€, siihen päälle sitten kaikki seurantakäynnit, vesijumpat, lääkitykset jne... Muistan perunneeni kaiken näköiset matkat y.m.s. ylimääräiset huvit... Koira oli tärkein, olin odottanut oman koiran hankkimista lähes 15 vuotta ja nyt tähän päälle vielä lonkkavika! Katsoin että kohtalo haluaa tarkista MITEN paljon minä nyt sitten haluan koiran, ja päätin sille sitten näyttää...
Katsoessani Brunoa tekee oikein pahaa ajatella jos se olisi lopetettu, sillä on kyltymätön elämänhalu (kuin myös ruokahalu), täynnä huumoria ja kujeita, ja se selvästi nauttii elämästä täysillä.Täydellinen hedonisti! Ja Bruno on antanut minulle niin monta kertaa naurun aihetta että oikein pelottaa ajatella millaista olisi ilman häntä...
Ajattelin siispä kirjoitella hieman Brunon seikkailusta, molemmat lonkat todettiin siis alle 6kk:n ikäsenä erittäin huonoiksi.
Oireina oli ensin "pentumainen kömpelyys" joka vain jatkui, ja itse asiassa paheni, oli ongelmia hypätä sohvalle, rappukäytävissä liukastelua jos ei ollut mattoa - aivan kuten Bambi jäällä, neljä tassua eri ilman suuntiin. Loppusuoralla vielä Bruno oli selvästi masentunut ja surullisen oloinen, ja se lakkoili kävelyillä. Takamus myös heittelehti hieman juostessa. Jonkin verran läähätystä myös oli, ja läähätys voi myös olla merkki kivuista... Kaikki nämä oireet ilmenivät ihan muutaman kuukauden kuluessa.
Meillä oli onni onnettomuudessa, meillä oli aivan ihan kasvattaja joka palautti Brunon kauppasumman ja vielä kylkiäisenä tarjosi oman koiransa terapiakoiraksi Brunon toipumista nopeuttamaan. Bruno nimittäin ihaili Viiviä aivan suunnattomasti, ja unohti ontua lopulta... Aivan loputon kiitos kasvattajalle!!!
Tässä pieni linkki filmipätkään missä kooste Brunon taipaleesta, kirjoittelen piakkoin lisää itse leikkauksesta ja sen jälkeisestä ajasta!
Jos jo nyt jollakin on kysymyksiä liittyen tuohon leikkaukseen, niin vastaan mielelläni jos vain voin! Tietämättömyys oli kamalinta kun otimme askeleen leikkauksen suuntan - se oli kuin askel tuntemattomaan...
Brunon "lonkkareissu"
Toivotamme kaikkille eläimille ja ihmisille hyvää kevättä, ja nivelvaivaisille erityisen lämmintä kevättä!!! (lämpöhän kuulemma lieventää oireita)
