Hei kaikille ja hyvää kevään alkua!
Täältä päin ei ole pitkään, pitkään aikaan kuulunut mitään ja aika paljon on ehtinyt tapahtua tässä 2012 alussa.
Asustelimme Kaapelin kanssa tallilla missä ei ollut maneesia eikä oikein kenttääkään näin talvisaikaan. Joka viikko ratsastimme tyttäreni Julian kanssa lähimmälle tallille missä on maneesi. Käynti vauhdissa aikaa siirtymiseen kului reipas tunti edes takaisin. Talvella oli tietysti todella pimeää, varsinkin kun valmennukset ovat meillä iltapäivän puolella joten molemmat matkat ratsastettiin pimeässä otsalamppujen ja lukuisien heijastin-vempaimien kera. Onneksi tie oli suurilta osin aurattua metsätietä mutta vajaa kilometri metsäpolkua.
Oltiin kesällä päätetty että me kyllä pärjätään, niin hän kaikki pärjäsivät ennen maneesien tuloa ja muutkin pystyivät jollain ihmeen lailla myös kilpailemaan täysipainoisesti..... Kevään tullessa olin aivan loppu sekä fyysisesti että psyykkisesti näiden järjestelyjen kanssa, eikä kenttä ollut vielä maaliskuussakaan käyttökunnossa suuren lumimäärän takia. Metsätietkin alkoivat pikku hiljaa olla osittain jopa vaarallisia epätasaisuuksien ja salakavalien reikien takia. Eteen tuli väistämättä tallin vaihto jos kilpailemista olisi tarkoitus jatkaa täysipainoisesti.
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna kävin Kaapelin kanssa Ypäjällä maajoukkuevalmennus- leirillä. Epäröin pitkään sinne lähtöä koska oma kuntoni oli todella heikko enkä ollut mielestäni päässyt lähellekään syksyllä suunniteltuihin tavoitteisiini. Lähdimme kuitenkin ja kyllä kannatti! Oli mahtavan ihanaa tavata taas kaikkia ystäviä sekä päästä ratsastamaan niin mahtavissa olosuhteissa kun Ypäjällä on tarjota.
Valmennusleirin yhteydessä pidettiin vammaisratsastuskilpailut joissa ratsastin sekä oman ryhmäni (III) joukkueohjelman sekä kokeilin talven aikana suunnitteilla ollutta uutta Kür-ohjelmaa. Joukkueohjelmamme meni todella yli odotusten, teimme oman tämänhetkisen ennätyssuorituksen kun saimme toiselta tuomarilta (vammaistuomari) reippaat 68 %!! Myös Küristä tuli hyvät pisteet koreografiasta sekä taiteellisesta vaikutelmasta. Musiikkia meillä ei siinä vaiheessa vielä ollut valmiina.
Viime perjantaina muutettiin sitten uuteen mutta kylläkin tuttuun talliin missä on iso, valoisa maneesi ja muutenkin todella hyvät puitteet. Jäimme kyllä kaikki kaipaamaan edellistä tallia missä oli mukavia sekä kaksi- että nelijalkaisia ystäviä mutta ainahan me voimme käydä siellä heitä tapaamassa vaikka maastolenkin merkeissä. :)
Viikon päästä Kaapeli on jo laivalla, matkalla kohti Belgian Moorseleä jossa käydään kolmen tähden kansainvälisiä vammaisratsastuskilpailuja 12-15.4. Tulevalla viikolla hiotaan vielä Küriä, maastoillaan ja yritetään molemmat pysyä ehjinä jotta kilpailumatka toteutuisi. Tuntuu uskomattoman mahtavalta päästä taas joukkueen mukaan reissuun ja päästä avaamaan kansainvälistä kilpailukautta!
Kuvassa Kaapeli.
Kaapeli ja tyttäreni Julia ovatkin oman kilpailukautensa jo avanneet kun kävivät viikonloppuna estekilpailuissa Billnäsissä. Ratsukko teki hienot puhtaat radat ja 90 cm:stä tulikin sininen ruusuke kotiin vietäväksi. :) On hän niin monipuolinen tämä meidän suosikki poika, rakastaa hyppäämistä sekä esiintymistä kouluradalla yhtä paljon kun mudassa piehtaroimisesta ja porkkanoiden syömisestä!! :)
Voimia ja jaksamista Teille kaikille,
Johanna Lindblad & Kain Aapeli
