torstai 31. toukokuuta 2012

Vammaisratsastajan elämää 12: Kaapelin kesäihottuma ja kisakuulumiset


Heissan!

Pitkästä aikaa päätin kirjoittaa Teille vähän kuulumisia.
Kevät on vierähtänyt niin nopeaa vauhtia, eikä vuorokauden tunnit tahdo millään riittää edes arjen pyörittämiseenkään, saatikka sitten että ehtisi hieman hengähtää ja levätä tai tehdä jotain ylimääräistä hauskaa. No onhan tämä meidän arki ihan hauska, työt vaan tuntuvat aina vähän haittaavan vapaa-aikaa...:)


Ihottuma puhkesi taas

Jos ei kalenteria tuijota niin Kain Aapelista kyllä (valitettavasti) näkee että kesä on ovella; kesäihottuma on taas tehnyt tuloaan ja oikein rytinällä, taas kerran. Ihottumaloimea on pidetty jo huhtikuun puolesta välistä saakka ja vielä toukokuun puolivälissä näytti siltä että keväinen tallin vaihto oli ihottuman kannalta hyvä juttu. Kuitenkin pari viikkoa sitten ”tauti” puhkesi kuin ukonilma. Yhtenä iltana ei ollut mitään ja seuraavana iltapäivänä oli jo harja osittain hangattu vereslihalle ja silmien ympärillä oli kaljuja kohtia. Lähdettiin heti aggressiivisesti sitä hoitamaan; pestiin koko heppa Relaxant Animal Hoitavalla pesunesteellä, harjaan ja häntään Hoitoseerumia ja naaman hoidoksi Hoitovoide sekä Pihkaseerumi.

Jokapäiväisestä hoidosta huolimatta, johtuen älyttömästä itikkamäärästä, kaljut alueet ovat päässeet leviämään aika laajasti silmien ympäriltä aina turpaan saakka. Joinakin päivinä ”Kaapeli” on niin väsähtäneen oloinen, ettei valmentautumisesta oikein tahdo tulla mitään. Minä kun olen sitä mieltä, ettei koulua (tietysti lajista riippumatta) ole mitään ideaa vääntää väkisin. Jos tuntuu, ettei hevonen jaksa. Ollaan sitten sen sijaan käyty maastossa pitkillä käyntilenkeillä ja mäkiä kiipeämässä.

Kisakuulumisia

Huhtikuun puolivälissä käytiin Belgian Moorselessä avaamassa kansainvälistä kisakautta. Siellä järjestettiin kolmen tähden kansainväliset vammaisratsastuskilpailut 12-15.4. Seuranamme matkassa olivat Katja Karjalainen hevosellaan Rosie ja Jaana Kivimäki Kuu Akalla tiimeineen. Suomalaisittain kisat olivat todella onnistuneet! Katja teki hattutempun ja voitti oman ryhmänsä luokat joka kisapäivänä. Myös Jaana onnistui suomenhevosellaan tekemään vaikutusta tuomareihin ja Kuu Akkakin nähtiin palkintojen jaossa.

Kain Aapelille ja minulle kisaaminen ulkoareenalla oli hieman haastavaa. Tämä johtui jokapäiväisestä kovasta tuulesta, joka yltyi viimeisenä kisapäivänä niin, ettei edes Kür musiikkia kuullut ollenkaan ollessaan radan toisella puoliskolla. No, aina ei voi onnistua vaikka kuinka sitä toivoisi ja yrittäisi. Tulokset kyllä paranivat päivä päivältä. Sekä henkilökohtaisessa- että joukkueohjelmassa oltiin yhdeksäntenä, eli tuloksissa puolivälissä.

Vain kahdeksan parasta ratsukkoa pääsi Kürin A-finaaliin joten meille tämä tarkoitti osallistumista lohdutusfinaaliin. Uusi Kür ohjelma oli suurelta osin ihan onnistunut, vaikka laukkamusiikki valinta ei ihan tuomareita miellyttänytkään. Se oli hevoselle hieman liian nopea. Lopputulos oli kuitenkin reilu 63% ja kolmas sija. Joten tyytyväisinä lähdettiin kuitenkin kotimaata kohti treenaamaan lisää.

Seuraavat, ja todennäköisesti tämän kauden viimeiset kansainväliset kilpailut ovat nyt sitten vajaan kahden viikon päästä Ruotsissa. Siellä järjestetään Strömsholmassa meidän lajin PMät 7-10.6. ”Kaapelilla” on edessään aktiiviset kaksi viikkoa nyt ennen kesälomaa, kun tyttäreni Julia lähtee tämän viikon sunnuntaina Ypäjälle poni-meetingiin. Heidät valittiin sinne monen hakijan joukosta, joten äiti on hyvin ylpeä. Tyttö on kuitenkin vielä vasta 12 vuotias.


Julia ja Kain Aapeli ovat kilpailleet tällä kaudella vain joitakin kertoja, 90 cm tasolla, seura- ja alueluokissa, yleensä 0-tuloksin. Päämääränä heillä on tänä vuonna hypätä kauden loppupuolella 100 cm luokkiakin.

Tämä tältä erää, yritän kirjoitta taas kuulumisia sitten PMien jälkeen!

Pitäkääpä meille sitten peukkuja, tassuja ja kavioita pystyssä :)

Kohti PMiä
Johanna Lindblad

Share/Bookmark

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti