Tulen kertomaan tässä blogissa matkaan valmistautumisesta ja treenistä. Kahden viikon matkan aikana ja kisapäiviltä kirjoitan raportin joka päivä. Tuoreet uutiset suoraan Fairbanksista kisapaikalta.
Olen ikäni liikkunut paljon pakkasessa. Viimeiset 14 vuotta olen kulkenut töihin ja opiskelemaan pyörällä kesät ja talvet. Ivalossa asuessani matkaa työpaikalle tuli 8km. Kylmimpänä aamuna oli pakkasta 36. Silloin laitoin päälle pilkkihaalarin. Pyörän ketjut olivat jäykät ja matkalla tuli kova hiki. Vaatetta oli liikaa päällä. Silti nenänpää jäätyi. Silloin päätin pakkasrajaksi työmatkaliikuntaan 25 astetta.
Olennaisinta pakkaliikunnassa on vauhti (käytännössä työteho) ja vaatetus.
Kerrospukeutuminen on kylmässä kaiken lähtökohta. Siitä ei liene paljoa lisää kerrottavaa. Jokaisella on omat mieltymykset ja on yksilökohtaista kuinka paljon tarvitsee vaatetta.
Minulla jäätyy sormet ja varpaat herkästi. Jos on 20 pakkasta joudun työmatkalle laittamaan käteen suuret vuorelliset nahkakintaat, joiden sisään laitan huopavuoren ja alimmaiseksi käteen hiihtohanskat. Hiihtäessä samassa lämpötilassa riittää yhdet lämpimät hiihtohanskat. Ero johtuu siitä, että hiihtäessä työteho on paljon kovempi ja elimistön lämmöntuotto on huomattavasti isompi kuin työmatkapyöräilyssä. Vastaavasti juostessa lämmöntuotto on vieläkin kovempaa ja vauhdin ollessa hitaampi, pakkasen viilennysteho on pienempi.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee hikoilu. Jos pakkasessa juoksee tai hiihtää on erittäin vaikea laittaa semmoinen määrä vaatetta päälle, ettei hikoile kaikkia kamppeita märäksi. Käytännössä sisällä pitäisi lämmitellä elimistö aivan lämpimäksi ennen lenkkiä ja silti lenkin alussa tuntuisi hyvin kylmältä. Eli todellisuudessa pakkasessa urheillessa kamppeet kastuu aina. Ainoastaan kilpailuun voi laittaa riittävän vähän päälle. Lenkillä on aina liikaa vaatetta. Silti pysähtelyyn ei ole varaa. Hiihtolenkillä olen huomannut, että kahden minuutin pysähdys on aivan liikaa. Silloin sormet jäätyy. Jos on kaukana kotoa ainut konsti saada sormet lämpimäksi on saada koneeseen tehoa, eli heti liikkeelle ja kovaa. Lisäksi joutuu usein pyörittämään käsiä olkavarresta tai pumppaamaan hartioista, että sormiin asti menee lämmintä verta. Sormien lämmitessä kihelmöinti ja joskus kipu on kovaa. Kylmässä hiihtäessä tärkeä turvallisuuskysymys on ettei kaadu tai tule liikuntakyvyttömäksi. Paikalle jäädessä hengenvaarallinen hypotermia tulee äkkiä.
Liikunnan loputtua on tärkeä vaihtaa kuivat vaatteet päälle välittömästi. Itse olen harrastanut ”norjalaisia” marraskuun alusta lähtien kolmesti viikossa Kuopion moottoritien varressa. Se tarkoittaa pakkasessa pikkuhoususilleen riisumista ja vaatteiden vaihtoa. Kuljen kotoa 9km kickbikella moottoritien linja-autopysäkille, josta työmatkakuljetus ottaa minut kyytiin. Pysäkillä heitän kropan paljaaksi ja vaihdan repusta kuivat, puhtaat vaatteet päälle. Sen jälkeen istun tunnin autossa, ennen kuin olen Varkaudessa työpaikalla.
Kylmäasiantuntijat ja lääkärit varoittelevat liikkumasta liian kylmässä. Olen perehtynyt asiaan lukemalla kirjallisuutta, keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa ja itse käytännössä. Hyvin kylmässä olennaista on liikunnan teho. Jos hengittää tiuhaan hyvin kylmää pakkasilmaa on vaara kuormittaa keuhkoja ja sydäntä liikaa. Pakkasilma on aina absoluuttisesti erittäin kuivaa. Vaikka kosteusprosentti olisi yli 90 on absoluuttinen ilmankosteus pieni. Kosteusprosentti tarkoittaa, kuinka paljon ilmaan tietyssä lämpötilassa on sitoutunut vettä maksimaaliseen sitoutumismäärään verrattuna. Kylmään ilmaan pystyy sitoutua vettä erittäin vähän. Näin pakkasilma on aina kuivaa. Kuiva ilma on haitallista keuhkoille ja keuhkoputkien värekarvatoiminnalle. Kova liikunta pakkasessa on suoraan astmatesti. Jos on astma, niin tehokkain provokaatio saada astmaoireet esiin on kova liikunta pakkasessa. Syy on ilman kuivuus. Ilman kostuttamiseen on hyvä konsti; nenähengitys. Nenän kautta hengittäessä ilman kostutus on täydellistä. Ilma lämpeää hyvin ja sitoo sitten paljon vettä ja lisäksi nenän lokerostot ja limantuotanto kostuttaa ilman sataprosenttisesti. Toinen hyvä asia on, että nenähengitys rajoittaa liikunnan tehoa väkisin. Yleensä joutuu vaihtamaan nenähengityksestä suuhengitykseen, kun ilmavirtaus menee yli 35 litraa minuutissa. Suunkautta urheilja voi hengittää jopa 200 litraa minuutissa. Nenähengityksellä ei taatusti liiku pakkasessa liian kovaa ja samalla varmistaa täydellisen ilman kostutuksen ja lämmittämisen. Mikään lisälaite ei pysty vastaavaan kuin nenä.
Kun hengittää nenän kautta kylmässä on limantuotto taattua. Nenästä tulee jatkuvasti limaa. Nenän limakalvojen solut tuottavat kylmässä runsaasti limaa. Se on normaalia. Itse sanon, että uusi tuore lima korvaa vanhan ja likaisen. Asian huomaa konkreettisesti jos on flunssa. Silloin nenästä tulee keltaista räkää. Kun vähän käy kevyesti tallustelemassa pihalla, ensin saa niistä keltaisen lian pois ja lopulta tulee kirkasta limaa. Siinä on röörit ja poskiontelot putsattu!Yksi ihanuus pakkasliikunnan jälkeen on Relaxant lihastenrentouttaja. Olen käyttänyt sitä ensimmäisen kerran 16 vuotta sitten. Voiteen hajusta tulee mukavat muistot; pakkasliikunnan jälkeisestä lämmöstä talon sisällä, lihasten hieromisesta ja mukavasta pehmeästä raukeudesta lihaksissa. Voide ei kuumota tai kirvele. Se tuntuu sopivan pehmeälle ja saa hyvin rentoutumaan koko kropan. Suorastaan luksusta on lenkin ja suihkun jälkeen istahtaa alas ja hieroa lihaksiin Relaxant lihastenrentouttajaa ja jäädä sohvaan loikoilemaan. Koko kroppaan valuu suloinen lepo.
Jeriksen kisassa oli kylmää, tuuli ja -18.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti