Kaiken piti olla alussa. Tänään aioin aloittaa kirjoittaa sinusta. Nuori elämä, ilo, into, alkukantainen liikunnan riemu asui sinussa. Olit paras, paras kaikista.
Tänään, hetki sitten räsähti.
Muistan hajusi.
Juoksit kovempaa kuin kukaan. Nautit enemmän kuin muut. Haukuit lujempaa, vain koska rakastit juosta.
Oli sumuista, enemmän sumua kuin muina öinä.
Vinguit ja kiljuit päästäksesi lenkille mukaan; juoksemaan. Juoksu oli parasta mitä tiesit.
Tänäänkin juoksit, sumussa, metsätiellä, pimeässä, kovaa. Kävit luonani tämän tästä. Ajatus hymyilyttää. Ei kukaan voi saada sinunlaista parempaa lenkkikaveria. Tuot aina ilon. Ei kukaan nauti liikkumisesta enemmän.
Siskosi on myös kova juoksija, mutta ei aina tajunnut, että elämän itseisarvo on Juoksu.
Metsätie muuttui pimeäksi maantieksi, hernerokkasumu. Kuljit edessäni. Alamäessä melkein sain sinut kiinni. Juoksit kovempaa.
Juoksemisen paras laji oli, kun vedit minua mukana. Silloin meillä kummallakin oli hauskaa. Alkukantaiset liikkujat, veljekset vauhdissa. Minun vauhtini oli sinun ansiota.
Maantie loppui ja käännyimme pyörätielle. Ei siellä liikkunut kukaan. Oli yö. Sumu. Pimeää.
Talvella tykkäsit juosta eniten. Silloin ei tullut liian kuuma. Jaksoi pitempään ja kovempaa. Parasta oli pimeä ja kova pakkanen. Juoksemisessa sinua ei haitannut mikään. Ohitit hevoset, autot, koiravaljakot jo pentuna kevyesti. Ei piitannut niistä, kunhan sait juosta niitä lujempaa.
Tähtiä näkyi hieman. Vai näkyikö?
Kuudentoista koiran valjakon ohittaminen oli helppoa. Ei tarvinnut kuin juosta kovempaa.
Kylläpä pyörä kulkee kevyesti, ajattelin, valoja edessä vasemmalla (näkyy olevan viereisellä tiellä sillan toisella puolella), no onhan alla asfaltti. Pitää ajaa rauhallisesti, ettei tassut kulu pyörätien asfaltilla. Ei viitsi aiheutta kaverille kulumia.
Ajellaan lenkkejä nyt tiuhaan, ettei kunto nouse liian aikaisin ennen isompia kisoja. Saa kaveri
juosta. Sitähän se rakastaa. Saa juosta niin paljon kuin haluaa. Onneksi pimeällä ei ole muita, ei vastaantulijoita, ei koiranulkoiluttajia, ei metsästäjiä, autoja hyvin harvakseltaan ja silloin pyydän koiran luokse.
Oikeastaan en muista näkyikö tähtiä. Mutta sormia paleli, oli aika kylmää. Toivottavasti ei ole jäätä tiellä.
Sinulla oli seitsemän pentua. Hyvin nuorena sait astua Alaskan sukua olevan juoksijan. yksi pennuista on kovin sinun näköinen. Valkoinen tähti otsassa.
Kutsuin sinua Skidiksi, kun olit aina niin lapsellinen.
Sinun pojallasi oli tähti otsassa, samanlainen kuin sinulla. Sinusta olisi tullut Yuse, suurjuoksijan mukaan, mutta olit muuta. Olit luonnonlapsi, Skidi. Poikasi olkoon Yuse.
Ei niitä tähtiä tainnut näkyä. Oli mustaa ja punainen läiskä tiellä.
Mies oli ystävällinen.
En itkenyt, en pystynyt.
Miksi?
Ystäväsi
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaSkidi oli hieno koira,harmi, että elämä jäi noin lyhyeksi. Onneksi elämää jatkuu pennuissaan.
VastaaPoistaTuskin kestän lukea.Alkaa niin itkettää.
VastaaPoistaOlen niin kovin sanaton.. :(
VastaaPoista