Näytetään tekstit, joissa on tunniste valjakkohiihto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valjakkohiihto. Näytä kaikki tekstit

torstai 7. maaliskuuta 2013

Valjakkourheilua: MM yhdistetty, olympiajoukkue


Eka kisapäivä North Polessa (Salchaste ei ole vielä kuvia)

 USA hiihdon olympiajoukkue on treenannut Salchan laduilla 80 -luvulla. Sen jälkeen paikka on jäänyt unholaan huippuhiihtopaikkana. Vanhemmat ovat elvyttäneet hiihtoperinnettä. Salchan peruskoulun alaluokkia käy 84 lasta, joista paikalliseen hiihtoseuraan kuuluu yli 60.  Lapset hiihtävät jokaisen koulupäivän jälkeen. 

Ladut olivat upeassa kunnossa. Suksien voiteluun ei mennyt kauan aikaa, kun olosuhteet olivat tutut. Paras pakkasen Rossignolin suksipari oli tiedossa. Alle laitoin taas kovan pakkasen matalafluorivoiteen. Lumi oli yli 20 astetta pakkasen puolella, kuivaa, kylmää, mutta yllättävän liukasta. Fluoripulverista ei ollut mitään lisähyötyä. Järjestäjä oli lanannut baanaa kahteen asti yöllä ja jälki oli huippua. 

Yusen pulkkaan laitoin painoa 17kg. Raskaimmat pulkat kisassa oli 25kg, mutta vastaavasti koirat olivat valtavia, suurimmat 36kg.
Yuse oli startissa huippu. Otin lähdön varman päälle. Yusen eka pulkkakisa ja heti yhteislähdössä. Pulkka liikkui pojan perässä hyvin ja kovaa. Jyrkissä mutkissa ja vauhdikkaissa alamäissä piti olla hyvin tarkkana, ettei pulkka kaadu.
Vesku lähti vetämään letkaa, Yngve oli toisena, Moen kolmantena ja me heti perässä neljäntenä. USA ja muut kaverit jäivät pian kauas taakse. Alussa Yuse pysyi hyvin alamäissä mukana. Pian Yngve siirtyi keulaan ja jyrkimmissä mäissä Vesku tippui jo kolmanneksi. Reitin jyrkimmässä mäessä Veskun koira Remu pysähtyi ja Vesku joutui työntämään pulkkaa. Yuse oli kiilaamassa ohi, mutta suksilla ei ollut pystynousussa mitään mahdollisuuksia mennä ohi. Nousun päällä alkoi pitkä alamäki, jossa jäimme pien Veskusta kauas. Viimeisessä nousussa otimme taas Letkan kiinni. Siitä kilometri vaihtoon oli nopeaa laskua, jossa jäimme 18 sekuntia, mikä oli ero vaihdossa. Yusella ei vielä vauhtikestävyys riistä isojen matkassa. Mutta hyvä pulkkakoira siitä tulee.
Narussa Norjan pojat ja Vesku ottivat eroa lisää. Kolmen kilometrin jälkeen ero oli puoli minuuttia. Minulla itellä oli hiihdossa iskua tänään hyvin. Mäissä sai hyvin vedettyä tiukoille.  Maalissa olimme tutulla sijalla neljäntenä.  Vesku oli ottanut äkkinykäyksen yhdessä ylämäessä, kun Yngven koira alkoi väsyä. Svein Ivar Moen ei aivan ehtinyt iskeä kolmannelta tilalta Veskun perään. Vesku keräsi koko potin ja voitti neljännen MM-kullan. Moen toinen ja Ynve kolmas.

Naisten yhdistetty oli jännää seurattavaa. Yvette aloitti itsevarmasti, laski  koiran heti luvan saatua pitkälle liinalle ja kurvasi kärkeen. Susannah Kelly oli tiukassa tuntumassa heti perässä. Kati Mansikkasalo-Jurvelin taisi olla kolmantena, Marika Tiiperi neljäs ja Sara Johansson Ruotsista Viides toiseen mutkaan tultaessa. Vaihtoon Yvette ja Susannah tulivat aivan peräkkäin. Kumpikin vaihtoi hyvin. Kolmantena vaihtoon tuli Sara  ja Vinterlandets Jet. Saran vaihto oli uskomaton, liki sekunnissa oli pulkka jätetty  ja naru kiinni koirassa.  Marika tuli Timillä vaihtoon neljäntenä melko pitkällä takamatkalla. Vaihdossa tuli eroa rutkasti lisää. Katilla oli onneton kaatuminen juuri ennen vaihtoa ja siinä menetettyä aikaa harmitellessa meni vaihtokin pitkäksi. Kummatkin lähtivät kovaan takaa-ajoon.   
Loivasti alamäkeen viettävälle maalisuoralle Yvette tuli johdossa Susannah ja Oslo aivan kintereillä. Oslo näytti greyhound taustansa ja otti hirmuisen loppukirin. Viimeisellä 50 metrin matkalla viiden metrin takamatka vaihtui puolen koiran mitan voittoon. Huikea lopputaistelu! Sara tuli upeasti kolmenneksi. Kati oli saanut Saraa kiinni naruosuudella ja tuli maaliin neljäntenä ja Marika oli viides.  Saran koira Jet teki upeaa työtä. Hieno eläin!

Huomenna on maiden välinen viesti. Etukäteisasetelmien mukaan se on kova Suomen ja Norjan välinen taistelu. Koira koiralta, nainen naiselta ja mies mieheltä taistellaan viimeiseen potkuun asti. Mäissä ei happoa tunneta.

Viestin jälkeen pakkaamme tavarat ja lähdemme ajamaan kohti Anchoragea. 600km läpi Alaska Rangen huikean vuoriston on kovaa settiä kisaviikon päälle. Päivälläkin vastaantulijoissa oli tunnin taukoja. Nyt yöllä ei liene välillä montaa liikkujaa. Pisin tankkauspisteiden ja asuintalojen väli on yli 200km. Ei parane törmäillä hirviin tai suistua tieltä. Pakkasta saattaa nimittäin taas vuoristolla olla 30 seutuun. 

Huomenna on viides päivä Iditarodissa. Kohtaamme valjakot jossain Alaskan rangen toisella puolen. Tuskin havaitsemme niistä yhtään. Olemme yksin.
Perjantaina alkaa paluulennot kohti Minneapolisia, Amsterdamia ja Helsinkiä. Huh.

Samuli    

Share/Bookmark

torstai 3. marraskuuta 2011

Valjakkourheilua 7: Hotspotin hoito

Kävin juuri iltalenkillä Rokun, Merrin ja Yusen kanssa. Upea keli. Punakullan värinen kuu kellotti melkein selällään hiukan mustan metsänrajan yläpuolella. Selkäpiitä karmi; kylmät väreet eteni selkää. Vanhankansan mukaan, ken uskoo, selällään makaava kuu lupaa kuolemaa.

On aivan mahtavaa liikkua pimeässä metsässä. Olen ikäni käynyt lenkillä pimeässä. Kouluaikaan juoksin iltalenkit lähes aina pimeällä. Pimeydellä on jännä vaikutus. Juoksu tuntuu kulkevan paljon kovempaa kuin mihin normaalisti pystyy. Refleksit on herkkänä. Kun rusakko lähtee vierestä tai teeri pyrähtää pusikosta huomaa kuinka nopeasti jalat kiihtyy pikajuoksuun. Ei tarvitse pakottaa kiihdytystä, täysi vauhti on päällä ennenkuin silmiä ehtii räpäyttää. Jos sopivasti on adrenaliinia suonissa, parinsadan metrin gasellimainen sprintti ei edes väsytä. Oikeastaan tuntuu, että vauhtia voi vaan jatkuvasti lisätä.

Iltalenkit juoksin yksin, aina. Lenkkikaveri olisi voinut olla kiva. Kun meille tuli Roku, ei enää koskaan tarvinnut käydä lenkillä yksin, eikä pelätä mitään.

Roku oli puoli vuotta, kun muutimme Lappiin. Opetin Rokun uimaan Ivalojoessa. Soudin veneellä ja Roku ui innokkaasti perässä. Toinen uintilenkki oli reilun kilometrin. Koira oli juuri trimmattu ja karva leikattu koneella kaulasta ja rinnasta. Uinti oli hieno juttu ja karvan trimmaus myös, mutta paksun märän kankaisen pannan unohtaminen märän koiran kaulaan ei. Parin päivän päästä huomasin, että Rokun kaula on hirveän näköinen. Paksu, ruskea siirappimainen tahna sotki kaulan ihoa; hotspot. Märkäinen ihottuma levisi nopeasti. Aloin pestä kaulaa ahkerasti. Puhdistin kaksi kertaa päivässä kaiken tahman ja ruven iholta ja karvoista ja pesun jälkeen puhdistin ihon jodiliuoksella. Roku kävi eläinlääkärillä rokotettavana, hän oli huolissaan infektiosta, mutta minä en halunnut koiralleni antibioottihoitoja, koska olin vakuuttunut, että ihottuma paranee muutenkin. Tiesin miten lasten märkärupi hoidetaan. Bakteerimassa pitää saada iholta pois. Tehokas säännöllinen vesipesu ja ruven liotus irti on tärkeää.

Eläinlääkäri kävi syömässä samassa työpaikkaruokalassa. Hän muistutti, että aloittaisin koiralleni kefalosporiinia hotspotin hoitoon. Sanoin, että ei se tarvii vaan paranee puhdistuksella.

Läiskä oli suurimmillaan yli kymmenen senttimetriä. Tehokas puhdistus kuitenkin auttoi. Iho parani hyvin. Vesipesu on kaikkein tärkeintä. En ole koskaan ollut innokas hoitamaan infektioita antibiooteilla jos paranemiseen on muutenkin hyvät mahdollisuudet. Antibioottien haittoja on turha hankkia ja vielä turhempaa on menettää niiden teho liian leväperäisen käytön vuoksi. Leukemiapotilaita sytostaattihoitojen keskellä ei pelasta mikään jos antibiooteista menee teho.

Kolmevuotiaana Rokulle kasvoi lantioluun päälle luumun kokoinen kasvain. Se oli hyvänlaatuinen. Haava parani ensimmäiset viisi päivää hyvin. Liian hyvin, koska en ollut varautunut siihen, että haava alkaa kutista. Roku oli yhden kerran auton takakontissa oltuaan repinyt koko haavan ja tikit auki. Viisi päivää vanha haava. Se olisi pitänyt leikata uudelleen, että haavan olisi voinut sitoa ja laittaa uudet tikit. Toinen vaihtoehto oli antaa haavan parantua itsestään, antaa arpeutua ja kasvaa kiinni pohjasta alkaen. Valitsimme jälkimmäisen. Haava alkoi tietysti kovasti erittää ja haista. Aloitin taas vesipesut. Syvä ja märkivä haava kuitenkin hieman pelotti. Otin järeämmät aseet käyttöön ja aloin kaataa puhdasta kidesokeria haavaan. Puhdistin haavan vedellä kahdesti päivässä ja kaadoin haavaan paksusti sokeria ja laitoin päälle haavataitokset. Sokeri imi haavasta eritteet ja märkiminen loppui parissa päivässä. Haava parani erinomaisesti.

Sokeria käytetään sota ja kehitysmaalääketieteessä likaisten haavojen hoitoon. Suomessa yliopistollinen eläinsairaala hoitaa esimerkiksi koirien likaisia haavoja sokerilla. Suomessa on tehty sokerin käytöstä humaanilääketieteessä jopa väitöskirjatutkimusta. Sokeri toimii haavanhoidossa erinomaisesti. Sen ongelma on hinta, liian halpaa. Kukaan ei markkinoi sokeria haavanhoidossa, moni ei siksi tiedä sokerin tehosta.
Kaikki elollinen tarvitsee vettä. Vahva, väkevä sokeriliuos imee itseensä ympäriltään kaiken veden. Bakteerien, hiivojen ja sienten kasvu estyy. Niiden ei ole mahdollista kasvaa. Sokeri tehoaa tosin vain pinnallisiin infektioihin, koska imu, osmoosikyky ei ylety syvälle kudokseen.

Jotain olen oppinut koirien haavojen ja ihoinfektioiden hoidosta. Tärkeintä on ehkäistä tulehduksia ja pitää iho ja karva puhtaana. Varsinkin koneella trimmattu karva on herkkä tulehtumaan. On jopa suositeltavaa pestä karva ja iho trimmauksen jälkeen. Relaxant Animal Hoitava pesuneste on oiva tuote ihon pesuun. Siinä olevat luonnon omat antibakteeriset aineet vähentävät bakteerimassaa koiran iholla. Yhtenä hyvänä reseptinä koiran ihoinfektion hoitoon voisin heittää: pese iho ensin runsaalla vedellä ja Hoitavalla pesunesteellä. Kaikki rupi ja märkä pitää ehdottomasti saada pois. Kuivaa iho ja ruiskuta lopuksi päälle Relaxant Animal Hoitoseerumia.

Ei siinä kuussa kummempaa, hieno lenkki.
Share/Bookmark

tiistai 4. lokakuuta 2011

Valjakkourheilua 2: Skidi MM-kisoissa


Share/Bookmark