
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Valjakkourheilua: palkintojenjako

torstai 28. helmikuuta 2013
Valjakkourheilua 20: Salcha
| Salchan reiteillä tuli vastaan radantekijä. Kaveri ajaa 18 koiran valjakolla Pohjois-Amerikan mestaruuskisoissa. Ja on ylpeä siitä. |
Valjakkourheilua 20: Salcha
sunnuntai 9. joulukuuta 2012
Valjakkourheilua 13:Eläinlääkärin vinkit tassuongelmiin
Ingrid kertoi miten koirien tassuja kannattaa suojata kovassa treenissä.
Tassupusseja kannattaa käyttää säännöllisesti. Olennaista on seurata anturoiden kulumista. Tassupusseja käytetään ennen kuin anturat kuluvat liikaa. Liian useassa treenissä peräkkäin ei tassupusseja kannata käyttää, ettei anturat kasva paksuutta liikaa. Paksut anturat kuivuvat ja lohkeilevat herkästi. Ingridin mukaan erityisesti saksanseisojilla ja dobermanneilla anturat paksuuntuvat herkästi ja halkeavat kynnen tyvestä. Liian paksua anturaa kannattaa ohentaa hiomalla sitä hohkakivellä. Tassuja tulee tarkkailla jokaisen treenin ja lenkin jälkeen. Ingrid itse käyttää tassupusseja aina, kun pakkasta on enemmän kuin 15 astetta. Lisäksi pusseja käytetään sulan ja jäisen maan aikaan anturoiden kulumisen mukaan. Koirissa on yksilöllisiä eroja, joten mitään täsmällistä yleisohjetta käyttömääristä ei voi sanoa.
Valjakkourheilua 13:Eläinlääkärin vinkit tassuongelmiin
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Valjakkourheilua 9: Treeniä ja tassujenkorjausta
Vuoden pimein aika on taas täällä. Oikeastaan Kuopijossa taitaa pimein olla ohi, kun viikon verran on saatu nauttia valkoisesta maasta.
Koiran treenaaminen jäätyneen maan aikaan on erittäin haastavaa. Kovaksi jäätyneillä sorateillä ei ole mitään mahdollisuutta juoksuttaa koiria. Tassut menee rikki nopeasti ja jäätyneet lätäköt ovat liukkaita. Liukastumavammat voivat olla pahoja. Ystävieni koirilla on liukastumisen vuoksi hajonnut mm. polven ristiside, jänteitä revennyt ja lihasrevähtymiä. Minulla on kokemusta lähinnä kynsivammoista ja tassujen kulumisesta.
Pari viikkoa sitten tuli taas testattua mitä 90% suunniteltu treeni tarkoittaa. Jääkiekossa 90% keskittyminen on Tammisen mukaan 50% suoritus. Koiran treenaamisessa (ei tarvii edes kisaa) samalla keskittymisellä pääsee 0-suoritukseen; kaikki menee pieleen. Menimme kaverini kanssa treenaamaan paikkaan, joka oli hieman kauempana. Reitti oli meille tuttu, mutta olosuhteet yllätti. Pakkasten jälkeen oli kolme päivää satanut vettä. Huomasimme, että metsätie oli sula ja maa pehmeä. Olimme vähän myöhäään liikenteessä ja alkoi juuri hämärtyä. Suunnittelimme treenin paperilla, sovimme kartalla reitin ja ohituspaikat. Muuten hyvä juttu, mutta koirat ei paperia lukeet. Siinä oli yksi lenkki, joita minun nuori narttuni Merri ei ollut ennen juossut.
Eka alamäki meni hyvin, lukuunottamatta yhtä liukahdusta, jossa lensin kickbiken kyydistä hetkeksi, mutta sain hypättyä takaisin ennen kaatumista. Tiellä oli paljon vesilammikoita. Merri juoksi loistavasti. Se kiersi lammikot summittaisesti oikealta ja vasemmalta. Usein lammikon väistöliike tuli niin viimehetkellä, että tuskin ehdin kääntää koiran kanssa samalle puolelle. Yksi iso, kymmen metriä halkaisijaltaan, lammikko oli risteyksen kohdalla. Merri juoksi suoraan lammikon keskeltä, mutta äkisti päätti kääntyä oikealle. En tiedä miten se siinä onnistui niin nopeasti, koska minun yrittäessä kääntää mukaan eturengas lipesi alta. Vettä oli vaaksan verran, mutta lammikon pohja oli jäässä. Ennen selälleen kaatumista, ehdin juuri karjaista täysillä. Merri tuli luokseni, mutta matka jatkui samantien, ja taas täysi veto päällä. Homma meni muuten hyvin, mutta vastaavanlaisia kaatumisia tuli vielä kaksi tai kolme lisää ja lopulta koira lopetti vetämisen. En edelleenkään ymmärrä mikä minua viiraa, kun en osaa lopettaa ajoissa silloin, kun homma menee pieleen.
Se 10% prosentin puute valmistautumisessa tuli siitä, kun emme käyneet kiertämässä reittiä etukäteen. Silloin jäätilanne olisi selvinnyt ajoissa… Adrenaliini humalassa matka jatkuu vaikka oma reisiluu olisi poikki…
Sanomattakin on selvää, että tuommoisen sähläyksen jälkeen on joutunut miettimään supertreeniä, kuinka koiran saa taas kulkemaan täysillä. Kyllä se tajuaa, että sama kuski on edelleen perässä. Se kaatuu summittaisesti ilman ennakkovaroitusta.
Yhden asian olen syystreeneissä oppinut. Tassuvoide on välttämätön. Jos haluaa juoksuttaa koiraa maan ollessa jäässä tassuja on seurattava päivittäin. Kulumiin ja anturoiden kuivumiseen pitää reagoida heti. Parhaiten pärjää, kun suosiolla rasvaa tassut säännöllisesti.
Meille tuli uusi koira kolme viikkoa sitten. Seisojauros Roni on sopeutunut laumaan hyvin. En ole koskaan nähnyt niin rauhallista koiranpentua. Roni on siro, jalat ovat pitkät ja suorat. Selkä on kauniisti kaareutuva, katse viisas ja tutkiva. Roni otti tulovaiheessa matsia Yusen kanssa, mutta arvojärjestyksen selvittyä kaverukset nukkuu vierekkäin ja kovatkin leikit sujuu ilman tappeluita.
Roni alkoi ontua viime viikolla. Se oli kolhaissut etujalan kynttä johonkin ja kynsi oli pahasti haljennut. Kivuliaaseen kynteen ei kärsinyt yhtään koskea. Koira piti rauhoittaa ja eläinlääkäri kuori särkyneen osan kynnestä pois. Päälle tuli paketti suojaksi. Roni tassutteli paketin kanssa rauhallisesti. Seuraavana päivän se oli kuitenkin repinyt paketin auki. Kynnen ydin oli paljaana näkyvissä pitkältä matkaa. Kynsi oli pakko suojata, että siihen ei menisi likaa ja koira voisi liikkua. Laitoin pikaliimaa kynnen ympärille ja päälle kiersin yhden kierroksen kangasteippiä. Nyt Roni juoksee maastossa täysillä ilman mitään ontumista. Pikaliimalla voi paikata kynsivammojen lisäksi myös tassujen kulumia. Jos antura pääsee kulahtamaan pahasti pikaliimaa voi laittaa kulumaan ja leikata kangasteipistä sopivan palasen päälle. Liima ja teippi lähtee kulumalla pois muutamassa viikossa ja tassu saa aikaa parantua.
Palataan lumitreenien ja koiran ravinnon merkeissä. Koiran ruokinta on ihmeellistä. Koiran syömistä on hauska seurata. Mutta tiedätkö miten ruokkia koiraa niin, että se voi hyvin? Minkälainen ravinto pitää koiran terveenä? Kuinka ravinto vaikuttaa koiran hyvinvointiin?
Valjakkourheilua 9: Treeniä ja tassujenkorjausta
tiistai 22. marraskuuta 2011
Valjakkourheilua 8: Elmo
Merri, Yuse ja RokuNyt on maat jäässä. Kaikki tiet ovat liukkaita tai karkeita ja kovia. Koirien tassuja tulee varoa. Suojatöppöset koiralle on tässä vaiheessa vuotta hyvä juttu. Tassut kannattaa tarkastaa jokaisen lenkin jälkeen. Jos näkyy kuivumia tai halkeamia niin Relaxant Animal Tassuvoide auttaa. Koirien tassuhalkeamissa kasvaa aina melkoinen määrä bakteereita ja sieniä. Halkeaminen hidas paraneminen johtuu usein infektiosta. RA Tassuvoide, jossa on vahvoja luonnon omia antibakteerisia aineita, auttaa halkeamien paranemisessa. Kun seuraa tassuja säännölllisesti ja huoltaa niitä, ei pahoja vaurioita tule. Asfaltit, tiesuola ja kivituhka kuivattavat tassuja. Jos pesee koiran tassut joka lenkin jälkeen rasvaa poistavalla pesuaineella (tiskiaine tms.) ihon ja anturoiden oma rasva lähtee pois ja tassut kuivuu.
Elvytystilanteessa ei ole koskaan kiire. On vain oikeita asioita, joita voi tehdä.
Kiireelle ja huolimattomuudelle on parempikin termi, laiskuus.
Ajan säästämiseksi on paljon helpompaa jättää kengät jalkaan ja tuoda sanomalehti olohuoneen pöydälle, kuin irrottaa kuraiset kengät eteisessä tai kuistilla.
Biojäteroskis kannattaa tyhjentää ennen kuin tupa on täynnä kärpäsiä. Jos kuitenkin ulkona on kylmä ja olet juuri käynyt saunassa ja väsyttää voit jättää homman myös aamuun. Oletettavasti sinä biojäteaamuna ei ole kiire. Jos työpaikan kimppakyytiläiset odottaa rampilla moottoritien varressa, kannattaa herätä ajoissa. Biojätepussin tyhjennys on hieman ikävää puhaa, koska sisältö haisee useimmiten pahalle. Jos sitä valuu käsille pussia tyhjentäessä ne kannattaa pestä tai siinä kimppakyytiautossa on ikkunatuuletus kokomatkan, vaikka olisi pakkasta. Jos kuitenkin meinaa tulla kiire pussi on paljon helpompi ja nopeampi lyödä lapiolla puhki ja antaa sisällön valua kompostiin, kuin tyhjentää pussii pohjasta nostamalla. Pohjasta nostaessa sotkee kätensä ja ne pitää käydä pesemässä ja sehän kestää. Isku kannattaa tehdä vain terävällä lapiolla, koska muuten saattaa joutua lyömään usemman kerran ja pussin siältöä saattaa roiskua takille, kasvoille ja housuille. Tiukoissa paikoissa tietysti oppii priorisoimaan mikä on olennaista. Odotuttaa työkavereita motarin varressa tai tuulettaa autoa…
”Mikä sun nimi on ?”
Valkoihoinen mies kysyi selkeällä brittiaksentilla. Kaveri on vaikuttaa erikoiselta. Päivettynyt valkoinen, kuoppaposkinen, lihaksikas urheilijan näköinen kaveri valmentaa pähkinänruskeita Maoreja Cookin saarilla melomaan merikanootilla. Kova tyyppi, Maorien parhaat melojat näyttävät kunnioittavan häntä.
”Sam”
”Sam osaatko uida?”
Valtameri ei pärsky, koska vettä on alla kolme kilometriä. Rannassa matalassa laguunissa aallot nousevat parimetrisiksi ja paikoin neljäänkin metriin. Laguunin ulkopuolella pohja painuu nopeasti kolmeen kilometriin ja tasanteen jälkeen vielä syvemmälle… Ulapalla aallot huomaa, siitä kun kanootti painuu välillä kuoppaan, jolloin ranta katoaa, ja välillä nousee loivalle kukkulalle, jolloin talot näkyy selvästi ja ihmisetkin erottuvat pieninä pisteinä. Reilut puolitoistakilometriä rannasta on punainen poiju, jonne matka ei kestä kauaa kanootilla, jossa on kuusi riuskaa melojaa. Perämies huutaa tahtia ja melan puolta vaihdetaan kolmen vedon välein. Tahdissa on parasta pysyä tai mela saattaa osua toiseen ja tippua veteen.
”Pitää osata uida, että me voidaan ottaa mukaan treeneihin. Hyppää veteen, ja sukella kanootin ali Sam”
”OK” Vesi on lämmintä, 28 astetta. Ja sitä lämpöä riittää aika syvälle, ainakin 20 metriin”
”Hyvä, osaat uida Sam. Nouse sitten kanoottiin”
Paluumatka poijulta rantaa menee aivan liian nopeasti. Ei sitä meininkiä voi tajuta. Joukkueurheilua, melomista. ”yksi, kaksi, kolme, yksi, kaksi, kolme” Miksiköhän Suomessa sisävesillä käytetään pelastusliivejä?
Ilta, työpäivä on ohi, perjantai, viikonloppu. Yksinäinen mies nousee töistä tullessa autosta. Päällä hänellä on tummanruskea nahkatakki, musta pipo syvällä päässä ja maiharit raahautuvat märällä asfaltilla. On pimeää. Mies sytyttää hautakynttilän ja jättää sen tienvarteen.
Mistä Elmo sai nimensä?
YuseValjakkourheilua 8: Elmo
